Täysi, tyhjä pää (29+3)

Minun on pitänyt kirjoittaa monta tekstiä. Päässä on ollut monta aloituslausetta, ajatusta, teemaa ja pohdintaa... yhtään en ole jaksanut jalostaa riittävän pitkälle. Kuvituskin puuttuu, tai jos on idea ollut mielessä niin toteutus on jäänyt puolitiehen. Siksi vain kasa ranskalaisia viivoja, sillä en halua unohtaa näitäkään ajatuksia:

• Äitienpäivänä mietin ja muistin paitsi omaa äitiäni ja isoäitiäni, myös kiitollisena Miehen edesmennyttä äitiä, jota minä en koskaan ehtinyt tavata. Miten hienon pojan hän kasvatti minulle rakkaaksi mieheksi!
• Raskauden vimeinen kolmannes on alkanut. Työpäivät hupenevat. Päivä jolloin tapaan ja saan syliiin ensimmäisen lapseni on hetki hetkeltä lähempänä.
• Minä paisun. Ja paisun. Ja syön. Ja paisun. 
• Enää eivät edes läskihousut mahdu kiinni puristamatta. Isäni halusi maksaa ensimmäiset äitiysvaateostokseni.
• Välillä tunnen oloni tosi yksinäiseksi ja pelkään että jään äitiyslomalla ilman ystäviä.
• Joinain hetkinä en meinaa uskoa miten onnellinen olen.