tiistai 27. huhtikuuta 2010

Leikkimatto (27+2)

Saatiin työkaverilta leikkimatto. Nykyinen kuopus testasi:



Hyvin tuntus toimivan...

Sokeriöverit (27+2)


"Tässä sitä makoillaan terveysaseman käytävällä ja odotellaan... Verikoe otettu, kammottava sokerilitku juotu, odotettu tunti ja otettu toinen verikoe. Nyt taas odotetaan, vielä puoli tuntia viimeiseen verikokeeseen. En ole syönyt kohta 14 tuntiin, viimeiseen kahteen tuntiin ei ole saanut edes juoda. Olo on suoraan sanottuna heikko."

Tuon kirjoitin kännyllä jo aamupäivällä, mutta softa kettuili eikä suostunut julkaisemaan. Nyt lounaan jälkeen olo on jo palautunut normaaliksi, mutta toivottavasti ei ihan heti tarvise tehdä tuota testiä uudelleen. Ei kivaa. Tulokset saan soittaa huomenna neuvolasta, toivotaan ettei ole mitään hälyttävää.

Kun lähdin lounaan jälkeen Hakaniemestä metrolla töihin päin, onnistuinkin sitten kämmäämään oikein ruhtinaallisesti - tuli kiire raiteilla olevaan junaan ja juoksin rappuset alas sillä seurauksella että kaaduin viimeisellä portaalla, lensin varsin näyttävästi nenilleni, toinen kenkä lensi jalasta parin metrin päähän ja molemmat polvet tuntui siltä että niitä olisi moukaroitu lekalla. Maha ei onneksi valita, joten oma ylpeys taisi olla ainoa mikä kärsi... ja ne polvet. Auts.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Karmea tunne (27+1)

On hirvittävä tunne tajuta yhtäkkiä, että yleensä niin vilkas masuasukki ei ole hievahtanutkaan tuntikausiin. Että itseasiassa et ole (tietoisesti) havainnut yhtään elonmerkkiä koko päivänä. Hui hitto että sitä säikähtää, ja kaikki mahdolliset pelot ja hirviöt pääsevät päässä valloilleen! Yök. Onneksi huoli oli tällä(kin) kertaa turhaa, ja töistä kotiin tultua sai taas makoilla sohvalla ja katsella mahan hypähtelyä.

Vainoharhaisuutta varmastikin lisäsi entisestään se, että tutustuin tänään erittäin koskettavaan blogiin ja sen pohjalta julkaistuun sarjakuvateokseen Maailma mustavalkoinen. Kirja meni heti omalle hankintalistalle. Tässä yksi esimerkki blogissa julkaistuista stripeistä:



Pistää ajattelemaan...

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Napapaitoja ja kiristäviä housuja (27+0)

Koska oltiin aamulla jo ajoissa hereillä ja ulkona aurinko paistoi täydeltä taivaalta, päätettiin lähteä tsekkaamaan Vanhan Herttoniemen pihakirppispäivä. Bodyja, housuja, yksi haalari ja ulkotakki tarttui matkaan (yht. 7,50 €).

Omakin vaatekaappi saattaisi kaivata hieman täydennystä: T-paidat alkavat muuttua napapaidoiksi ja jopa tähän asti hyvin riittäneiden farkkuleggingsien vyötäröt kiristävät. Aika kaivaa kaapin perältä esiin kaikkein läskimpinä aikoina ostetut pöksyt! Ainakin kahdet farkut näyttäisi vielä menevän hyvin kiinni vetoketjuineen ja nappeineen, ja ehkä pitäisi käydä jatkoa varten testaamassa jossain sellaista housujen "jatkopalikkaa", esimerkiksi Carriwellin Expander Beltiä. Yritän välttää kaikenlaisten mammavaatteiden ostamisen niin pitkään kuin mahdollista. Varmuuden vuoksi hankitut Carriwellin valtavat kalsarit ja tukivyökin kun lojuvat edelleen käyttämättöminä kaapissa (luotan kyllä yhä siihen että jossain vaiheessa seuraavien 3 kk aikana niillekin tulee käyttöä).


Alkava viikko on raskauden toisen kolmanneksen viimeinen, sen jälkeen siirrytään jo loppusuoralle. Vauvan pitäisi availla ensimmäisiä kertoja silmiään, ja ikään kuin nimipäivälahjaksi isukki onnistui kuulemaan pienen sydämen sykkeen korva kiinni masussa! Kaupan päälle tuli kuulemma kylläkin myös pari mojovaa potkua suoraan naamaan...

Vielä kolme kuukautta (27+0)


Tasan kolme kuukautta laskettuun aikaan. Kohta meillä on ihan oikeasti vauva kotona, ja mitä kaikkea pitäisikään vielä ehtiä valmistelemaan... Synnytykseen liittyvät asiatkin alkavat pikku hiljaa väistämättä pyörimään mielessä. En oikeastaan osaa ainakaan vielä edes jännittää. Kun ei ole kokemusta, niin ei ole toisaalta mitään pelättävääkään. Ja onneksi on tuo Maailman Paras Mies, jonka kanssa selviän ihan varmasti mistä tahansa :) Viimeisen kolmen kuukauden (ja nimipäivän) kunniaksi tarjoilin aamiaista vuoteeseen.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Pakkaus (26+5)



Kuinka sopivaa, että sain käydä hakemassa äitiyspakkauksen postista samana päivänä kun Kela on julkaissut uuden, vuoden 2010 pakkauksen sisällön! Onneksi lopputulos oli kuitenkin meidän kannalta ihan hyvä - joitain vaatteita ottaisin mieluummin 2010-paketista, mutta kokonaisuutena ehkä kuitenkin tykkään enemmän tästä meille tulleesta 2009-versiosta. Tsekattiin kamat läpi ja pakattiin takaisin laatikkoon, kansi kiinni ja hyllyn päälle odottelemaan.

Nyt pitäisi enää saada jostain intoa järjestellä kaikki kaapit nykyistä fiksummin, jotta tuollekin tavaramäärälle löytyisi jotkut järkevät paikat. Ja kaikki vaatteet pitäisi pestä. Niin, ja ostaa se pinnasänky.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Perusvauva (26+2)

Tänään oli ensimmäinen lääkärineuvola. "Lahopäävaimo", kuten rakas aviomieheni minua kutsui, unohti neuvolakortinkin kotiin, mutta onneksi mies ehti kuitenkin toimittaa kortin perässä, lähellä kun asutaan. Ei mitään uutta auringon alla, vaan kaikki on edelleen just niin kun pitääkin.

Lääkärin antama painoarvio oli 970 g - jösses, sehän on melkein kilon mollukka jo! Ei mikään ihan sinttinen enää, vaan meidän oma Nakke Nakuttaja. Ultrakuvaakin sain vähän vilkaista, ja vaihteeksi ihan rauhassa siellä köllöteltiin. Kaikissa mitoissa mennään aika keskiarvojen mukaan (= "perusvauva").

Ensi viikolla joudunkin sitten sokerirasitustestiin. Hyvähän se on että tutkitaan, ettei raskausajan diabetes pääse yllättämään, mutta ällöttää jo valmiiksi sokerilitkun lipitys... toivottavasti se ei olisi niin pahaa kuin kuvittelen.

Manta-vauva kokeili kypärämyssyä.
(Pitäähän tätä lapsenhoitoa jonkun kanssa harjoitella!)

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Tilpehööriostoksilla (26+0)




Erehdyin Hulluille päiville työkavereilta häälahjaksi saadun lahjakortin kanssa.

Isin vaatekaapilla (26+0)

Vierailtiin tänään sunnuntailounaalla tulevan papan eli Miehen isän luona (ah, lihapullia ja perunamuusia, nam!). Sieltäpä löytyikin muovikassillinen aitoa nostalgiaa kotiin kannettavaksi - Pikku-Miehen vanhoja lastenvaatteita ja lakanoita suoraan 70-luvulta. Ei ollut meillä tiedossa että näitä oli edes tallessa. Saanko esitellä muutamia helmiä:

Yhdestä reunasta vähän rispaantunut pupuruokalappu

Kananpojankeltainen neuleasu

Hauska "painija-asu" edestä ja takaa 
(ainakin tämä päällä löytyi jo valokuva-albumista pari vanhaa kuvaa isukista)

sekä

Nippu liinavaatteita.

On näköjään ollut tuo keltainen väri aika pop :) Saas nähdä, onko näille vielä käyttöä 2000-luvun lapsenkin päällä... aika vinkeitä ovat kyllä!

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Mammajoogaa (25+5)

Vanhan lapsuuden ystävän (jonka kanssa olen varmaan viimeksi leikkinyt barbeilla joskus vuoden 1994 paikkeilla) kanssa olemme huomanneet olevamme samassa "siunatussa tilassa", minä noin kuukauden verran edellä. Miten tällaisia asioita sai tietoonsa ennen Facebookia? Ei kai mitenkään muuten kuin sattumalta. Päätimme kuitenkin nyt uskaltautua yhdessä äitiysjoogaan, ja olipas se kivaa! Monta erikokoista ja -näköistä massua ja mammaa venymässä. Olo on kuin uudestisyntyneellä. Tätä menoa saan vielä kesälläkin kengät jalkaan omin avuin.

Varpaat näkyy vielä!

Lahjoja ja pakkauksia (25+5)

Meillä kävi eilen ystäviä kylässä. He toivat vauvalle tällaisen sydänkoristeen, joka nyt toistaiseksi sai korvata olohuoneen ikkunassa roikkuneen talvisen kynttilälyhdyn. Vähän imelähän tuo on, mutta menkööt nyt - vastanaineitahan tässä kuitenkin ollaan ja kaikkee! :) Pitää miettiä lopullista paikkaa joskus myöhemmin.

Tänään posti toi odottamattoman ilmoituksen isokokoisesta kirjeestä. Pakkohan se oli heti käydä hakemassa: Lahjapaketti Pikkusiskolta ja Poikaystävältä!


Veikeä hamahelmistä askarreltu kortti, iloisen värinen body... ja sokerina pohjalla Black Mass Pervertorin (jep, niin anteeksi minkä?) levy. Vau, kiitti! :D "Toivottavasti vauvasta tulee rokkitähti joka elättää koko suvun!" We'll see...

Mutta tuli postissa muutakin kivaa, nimittäin Kelan ilmoitus äitiysavustuksen (siis meidän tapauksessamme äitiyspakkauksen) myöntämisestä. Pakkaus pitäisi saapua postissa parin viikon sisään. Taidamme kyllä saada vuoden 2009 pakkauksen, koska uutta ei ole Kelan sivuilla vieläkään julkaistu. Toivottavasti uudesta ei sitten tule ihan älyttömän paljon kivempaa, ettei harmita kun ei kikkailtu papereiden lähettämistä lykkäämällä.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Kirppislöytöjä (25+0)



Intouduin keväisen auringonpisteen virkistämänä tekemään pienen pyörälenkin Vallilan makasiinien Valtteri-kirppikselle, ja kyllä kannattikin! Mukaan tarttui heti Baby Björnin Original-rintareppu vaivaisella 15 eurolla! Reppu on aivan uudenveroinen ja juuri sopivan värinenkin. Lisäksi nappasin toiselta myyjältä kolme pientä bodya euron yhteishintaan. Varsin kannattava reissu siis, sanon minä!

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Lisää lähdekirjallisuutta (24+6)

Mies hankki lisää vauva-aiheista lukemistoa kotiin:


Takakansi kertonee kaiken oleellisen: "Osaat ohjelmoida videot, asentaa tietokoneohjelmat ja lukea sähköpostisi kämmenmikron kautta, mutta mikään näistä taidoista ei auta, kun kohtaat maailman monimutkaisimman teknologisen ihmeen: vauvan. Tämä selkein kaavioin varustettu opas perehdyttää uuden omistajan vauvan tärkeimpiin toimintoihin, yleishuoltoon sekä lisävarusteisiin. Ohjeet mm. seuraaviin tilanteisiin: vianmääritys lapsen äänimerkkien perusteella, torkkutilan ohjelmointi, lapsen virtalähteen toiminta sekä rauhoittimen valinta ja asetus." (Borgenicht L. & Borgenicht J. (2009): Vauva. Omistajan opas.)

Ihana hassu kirja :) Ja ihana hassu mies. Meidän pitäisi varmaan pikkuhiljaa perehtyä lukuun "Lastenhuoneen konfigurointi"... Minä kävin jo tänään hankkimassa Sokokselta ne himoitsemani Finlaysonin suloiset Leo-lakanat.

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Tahdon (23+5)





Menimme naimisiin toissapäivänä, kenellekään kertomatta :)

Lapsi saa heti syntymästä lähtien kaksi laillista vanhempaa, ilman erillisiä tunnustamisia. Ja koko perheellä on yhteinen sukunimi... vaatii hieman totuttelua vielä!