Kyllä minä tiesin kuinka lapsia tehdään. Harjoiteltukin oli. Kyllä minä tiesin että olin antanut luonnolle vapaat kädet. Antanut keholle luvan toimia tai olla toimimatta, ihan siinä aikataulussa kuin sille parhaiten sopisi. Silti se yllätti. Ihan kuin talvi yllättää autoilijat joka syksy.
Meille tulee vauva.
Minusta tulee äiti, ja Miehestä tulee isä. Ajatus on samalla hirvittävä ja ihana. Pelottava mutta jotenkin kaunis. Eihän siinä näin pitänyt käydä, ja silti sen täytyi mennä juuri näin.
Raskausviikkoja on nyt takana kuusi, päiviä melkein yksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti